En kirjoita ensimmaista kertaa seuraavasta aiheesta... Aiheesta, joka on taas vaihteeksi ollut ihan yhta huonolla tolalla kuin minun laihdutuskuurini.

Nimittain lasten suomenkielen opiskelu. Taas kerran hatkahdin jossakin vaiheessa jomman kumman pojan kirjoittaessa jotain pienta suomeksi, omaan aikaan saamattomuuteeni.

Lupasin ja vannoin, etta pidan suomen tunteja viikottain.

Ja pyh. Todellakaan niin ei tapahtunut.

Jalleen kerran kauhukuvat jyskyttaa takaraivossa. Mika on lasten tulevaisuus sitten kun palaamme Suomeen ja he menevat kouluun... Onhan se ollut lapsille valtava lahja, etta he ovat oppineet englannin kielen, mutta kun se on tapahtunut suomenkielen kustannuksella.

Se voi olla A+ oppilaalle melkoinen jarkytys ja shokki, kun koulussa ei sitten parjaakaan ihan pelkastaan englanniksi ja suomi ei sujukaan... Sita olen nyt yrittanyt Esikoiselle paahan takoa, etta entas sitten jos Suomessa ei enaa olekaan se luokan priimus??? Ymmartaako lapsi sen, etta niin tulee todennakoisesti kaymaan varsinkin, jos han ei suostu lukemaan suomeksi mitaan saati harjoittelemaan suomenkielen kielioppia... Miten suu pannaan siina vaiheessa Mr. Taydellisyyteen pyrkija???

Onneksi meilla on sentaan kaksi melkoisen innostunutta opiskelijaa. Keskimmainen tekee nurisematta suomen laksyja, vaikka se onkin hanelle todella vaikeaa. Han kaipaa harjoitusta erittain paljon. Lukemisen ymmartaminen on hankalaa, han kirjoittaa lahes taysin puhekielta, konsonantit on miten sattuu ja sanajarjestykset myos.

Prinsessaisen kanssa olemme keskittyneet vasta lukemaan suomeksi. Ja hanen kirjoitustehtavansa oli esimerkiksi tanaan kirje mummolle ja ukille. Han oppi tanaan monta uutta suomenkielen sanaa, kuten esim. mono...

Ja tanaan sentaan Esikoinenkin teki tehtavakirjastaan useamman sivun. Sai kovasti kehuja ja lupauksen pannukakusta. Lahjominen kai se on se, milla mennaan eteenpain...

On se harmillista, etta taalla ei ole Suomikoulua. Kukaan ei vain kai ole innostunut pistamaan hankkeelle vauhtia. Ei aavistustakaan onko ketaan opettajaa sattunut naille kulmille, vaikka ei kai sekaan mikaan valttamattomyys olisi Suomikoulunopettajille. Taitaa vaan lasten ikajauma olla sellainen, etta suurin osa suomalaislapsista on alle kouluikaisia.