Tällä viikolla ei ole kyllä ehtinyt kotona pitkästymään. Ohjelmaa on riittänyt vähän liikaakin.

-Olen ehtinyt vierailemaan pariin otteeseen, ah niin ihanassa, FRO:ssa ja poliisilaitoksella (osoitteenmuutoksethan hoidetaan poliisilaitoksella eika sähköisesti tai kirjallisella ilmoituksella kuten Suomessa) kirjoittamassa lukemattomia nimikirjoituksia. Nyt on lopultakin oleskelulupa täällä oleskelun loppuun saakka ja enaa ei tarvitse siellä vierailla. Jeeee!!!

-Olen harrastanut minulle myös harvinaiseksi käynyttä harrastustani shoppailua. Olen yhden melko pashminan ja yllätys, yllätys, muutaman tyynyliinan rikkaampi. Sillä samaisella reissulla tutustuin minulle uuteen ostospaikkaan Safina Plazaan.

Kiva paikka: siellä voi tingata :). Sieltä löytyy myös aitoja merkki- tai vähemmän merkkivaatteita. Kunhan vaan jaksaa penkoa usein vaihtuvia myyntejä. Prinsessan typötyhjä vaatekaappikin sai täytettä: 3 Okaidin trikoopuseroa yhteensä 200rs. Hauskoja intialaisia käsitöitä (muutama seinävaate tulee taatusti ostettua).

-Olen kärsinyt jonkinasteisesta Delhi Bellystä vai voisiko sanoa Bangalore Bellystä ja miettiynyt olisinkohan nyt saanut jonkun mukavan tai vähemmän mukavan alkueläinlonkeron sillä ruokahalu on kadonnut tyysti. Taidan miettiä asiaa uudelleen parin kuukauden kuluttua...

-Eilinen menikin sitten naapurista huolehtiessa. Ja kyllä tämäkin päivä. Ja menee ensi yökin. Onneksi elämä voittaa ja rouva alkaa olla toivottavasti kunnossa. Illalla saimmekin "leikkiä" 6 lapsisen perheen elämää. Aika haastavaa näin pienessä asunnossa ;) ja melkein kävi jauhelihakeittokattila liian pieneksi. Mielettömästi muuten uppoais ruokaa 8 henkiseen perheeseen, jossa olisi 4 teinipoikaa...

- Lapset toivat koulusta kotiin ensimmäisen kerran termin välitodistuksen. Ihan kiva nähdä miten hyvin heillä menee, mutta olisin mielelläni nähnyt reportit ennen ensi viikon student-parent-teacher tapaamisen ilmoittautumislapun palautusta. Olisin ehkä halunnutkin todistuksen perusteella tavata Esikoisen ranskan opettajan sijaan hänen science opettajansa. Pitää antaa koululle hieman palautetta...

-tänään olen tavannut uuden tänne muuttaneen suomalaisen, jonka kuitenkin jouduin valitettavasti "ajamaan pois" suoraan teepöydästä sillä

-tänään Prinsessa paatti sairastua kesken koulupaivan, riepu. Täältä kaupungin toiselta laidalta ei äiti ehdi hakemaan lasta kotiin varttitunnissa vaan tänään matkaan sai varata tunnin ja 20 minuuttia :(. Tämä on näitä kaukana asumisen huonoja puolia. Onneksi hän kuitenkin sai lepäillä terveydenhoitajan huoneessa.

-Tänään Esikoinen kävi kansainvälisten koulujen välisessä jalkapallo-turnauksessa. Poitsut menivät paikalle klo 9:30 ja pääsivät pelaamaan sitä ainoaa otteluaan vasta klo 14. Aikataulu oli varmaan pari tuntia myöhässä.

Ja muutenkin hyvin intialaista oli ollut järjestely. Meidän joukkue haki suojaa auringolta tämän puun alta:

sillä kaikki joukkueet eivät mahtuneet muutaman tällaisen katoksen alle:

Hieman on taas auringon polttamaa meidän hyperblondilla rasvasta huolimatta, mutta fudis on kuulemma senkin arvoista, sillä he voittivat ja huomenna on edessä semifinaali ja ehkäpä jopa finaali!

PS. Kenellä olisi hyviä vinkkejä fudiskenkien kammottavaakin kammottavan HAJUN poistoon? Vai meneekö kengät uusiksi. Tähän mennessä on kokeiltu liottaa níitä pesuainevedessä, tungettu täyteen soodaa ja ensi yöksi ne pääsevät pakastimeen....