Tänään viikkojen harjoittelu ja ohjelman salassapito huipentui koulun joulukonserttiin.

Teemana oli "Jingle on the Beach with Sand-a-Claus". Eipä näissä lämpötiloissa olisi tekolumella ollut mitään tekemistä. Tänään on nimittäin ollut taas aika mukavan lämmintä.

Olen varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, että ison koulun jälkeen näihin pienimuotoisiin ja paljon kotikutoisempiin juhliin on ollut tottuminen. On aivan eri asia laulaako lavalla 20 vai 100 lasta. Isommalla porukalla saadaan aikaan paljon näyttävyyttä, mutta pieni on aina kotoisampaa. Molempi parempi.

Uskomattoman hienot ja HAUSKAT esitykset lapset olivat opettajien kanssa saaneet aikaan.

Esikoisen luokan näytelmä oli "Perfect Christmas":

2134606.jpg

Keskimmäisen luokka esitti opettavaisen näytelmän:

2134610.jpg

Ja Prinsessan luokka tanssi "Santa wear the shorts tonight" sekä "Wiggly, wiggly Christmas"

2134609.jpg

Opettajatkin esittivät joululaulupotpurin:

2134611.jpg

Ja principal sai IB-oppilailta lahjaksi Mr. Bean-dvdn... Ihan vaan sen takia, että on britti ;-)..

2134612.jpg

---

Yksi matkalaukku on jo pakattuna ja toinenkin puolillaan. Melkein alkaa tuntua siltä, että pian ollaan lähdössä. Kaikki on saatava kuntoon viimeistään perjantaiaamuna, sillä illalla on toivottavasti muuta ohjelmaa Suzhousta työmatkalla olevan ystävän kanssa.

Suomesta on kantautunut ihania viestejä. Lunta on ja sitä riittää! Toivottavasti se on pysyvänlaatuista. Esikoinen haaveilee jo lumilautailusta Vuokatissa ja Keskimmäinenkin haluaa mukaan. Luistimet odottavat jos sopivat jalkoihin (uusia ei taida viitsiä muutaman viikon takia ostaa). Onkohan meidän kylällä kenttä jäädytetty??? Minäkin voin muutaman kerran ne lumityöt tehdä ihan innoissani mutta eiköhän siitä ilo kolmen viikon aikana häviä...

Tuosta kodinhengettärestäkin on mukava päästä vähäksi aikaa hengähtämään. Ihme tyyppi on, jos hänen työajakseen on sovittu 9-17.30, niin maid vaihtaa työvaatteet pois parhaassa tapauksessa jo klo 14. Tänäänkin oli yrittänyt soittaa minulle klo 14, mutta en voinut vastata. Hän seisoi sitten klo 16 lähtövalmiina odottamassa meitä. Oli varmaan seisonut ne kaksi tuntia. Senkin ajan olisi voinut pyyhkiä portaista mustia sormenjälkiä. Mutta kun en ollut antanut sitä tehtäväksi niin missään nimessä oma-aloitteisuutta ei voi käyttää. Ja ei hän nähtävästi likaa näe samalla tavalla kuin me länsimaalaiset. Mitäs siitä jo seinissä menee mustat rannut... Joulun jälkeen muuttuu ääni kellossa. Jos mä haluan puolipäiväisen apulaisen, palkkaan sellaisen enkä kokopäiväistä, joka tekee mielensä mukaan puolipäivää. Sorry vaan. Toki olen kiitollinen hänen avustaan, mutta en minä mikään hyväntekijä vaan hänen työnantajansa. Ja täällä pätee sama asia kuin Kiinassa kotiapulaisten kanssa eli liian löysä ei saa olla. Jos heille antaa pikkusormen he vievät koko käden.