12 vuotta sitten meillä asui pieni poika paksulainen. Hymypoika, jonka suurin huoli elämässä oli vellipullon tyhjeneminen. Hän asui Pekingissä, hurmasi kaikki kiinalaiset, ei vierastanut ketään vaan liikkui sulavasti kiinalaiselta toiselle, hän rakasti paistettua riisiä ja valkosipuliparsaa, Ti Ti-nallea ja Tomppa-kirjoja, oli äidin ja isän koko elämän täydellinen keskipiste. Hän sai 1-vuotislahjaksi potkuauton.

Tänään meillä asuu virallisesti TEINI-IKÄINEN.

Hän on jalkapallofriikki, rakastaa Mäkkärin juustohampurilaisia, korealaisia nuudeleita, skeittausta, futiskenkiä, skeittikenkiä, vihaa välillä hiuksiaan ja epäoikeudenmukaisuutta (se kohtaa hänet usein), kaipaa Suomeen, kaipaa Kiinaan, on välillä liiankin tunnollinen ja kunnianhimoinen, kadottaa vaatteensa, kirjansa, sukkansa... Ja on maailman ihanin 13-vuotias!

Wikipedian mukaan sana TEINI tarkoittaa seuraavaa:

"Teini on suomessa historiallisesti tarkoittanut opiskelijaa. Nykyään sanaa käytetään merkitsemään yleisemmin nuorta ihmistä. Nykyinen käyttö perustuu 1900-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa käyttöön otettuun teenager-sanaan, joka on johdettu lukujen 13-19 englanninkielisestä loppuosasta teen tarkoittamaan vastaavaa ikäkautta 13-19 vuotta.

Viime vuosina arkipäiväiseen käyttöön yleistynyt teini-ikä vastaa siis jotakuinkin 13–19-vuotiaita eli murrosikäisiä nuoria"

13-vuotta sitten minusta tuli äiti, kun Esikoinen syntyi.

Hyvinsyönyt NUORI, tuore äiti käärön kera 14.1.1996.