Intialaiset kayttavat monesti sellaisia englanninkielisia termeja, joille olen itse oppinut aivan toisenlaisen merkityksen.

Yksi esimerkki on sana EXPIRE.

Siihen tormasin ensimmaisen kerran lukiessani kuolinilmoituksia lehdista. Etta joku oli expired. Ensireaktio oli melkeinpa huvittunut. Etta jonkin elinpaivat olivat menneet umpeen, eraantyneet, viimeinen kayttopaiva oli tullut. Oikeastaan aika kuvaava termi.

Käännökset englanninkieliselle termille expire:

mennä umpeen, erääntyä, kulua umpeen, umpeutua (aika), loppua, raueta, vanhentua, mennä vanhaksi, hengittää ulos, päättyä, kuolla, lakata, vanheta (passista, lipusta ym.).

Eilen sitten kuskin isa oli expired. Kuollut. Hanen piti paasta lahtemaan hautajaisiin Mysoreen. Olimme pahoillamme hanen menetyksestaan ja sanoimme, etta han voi olla poissa toista niin monta paivaa kuin tarvitsee asialle.

Han aikoi hommata taksi paivaksi meille sijaiskuskin. Ok. Illalla han kuitenkin soitti ja ilmoitti, ettei ollutkaan saanut sijaista tuuraamaan hanta ja etta han tulisi itse kunhan paasisi lahtemaan klo 15 kohti Mysorea.

Meista tuo ei oikein kuulostanut hyvalta, pitihan hanen paasta hautajaispaikkakunnalle ja mies otti yhteytta autovuokraamoon ja pyysi heita tallaisessa tilanteessa toimimaan ja hankkimaan sen sijaisen. Olihan toisen isa kuollut. Lahiomainen. Autofirmassa asiasta ei tiedetty mitaan eika kuljettaja ollut ollut heihin ollenkaan yhteydessa.

Meni hetki ja autovuokraamosta soitettiin, etta ei se isa viela olekaan kuollut. Ei vain enaa kyennyt puhumaan ja oli huonossa kunnossa.

Just joo, ja meille kuski oli ilmoittanut isansa kuolleen.

Mina en nyt oikein ihan ymmarra tuota ajatuksen juoksua. Ei minulla vaan tulisi mieleenkaan kertoa isani tai yleensakaan kenenkaan muun kuolleen vaikka han viela hengissa olisikin.

No, tanaan ei sitten varakuski saanut tulla vaan kuski tuli itse ja lahti klo 15 kohti Mysorea. Isa oli edelleen hengissa.

"Nauramme" valilla toisten expattien kanssa miten kannattaa pitaa listaa tyontekijoiden poissaolojen syista ja kuolleista sukulaisista silla nakojaan isatkin kuolevat vaikka ovat viela hengissakin. Plus sitten lainatarpeista, ettei nyt satu lainaamaan rahaa kolmanteen moottoripyoraan tai kannykkaan.

Pienen kolauksen tama tapahtuma kylla taas vaihteeksi toi meidan ja kuljettajan valeihin. Luottamus ei ole enaa yhta vakaalla tasolla kuin toissa paivana.

En vaan oikein jaksa taas ymmartaa tamankaan tapahtuman perimmaista ideaa ja syyta. Olisiko jollakin viisaammalla selitys tallekin asialle?

***

Edit. sunnuntaiaamuna.

Olikohan tuolla kirjoituksellani jokin syvempikin tarkoitus?

Itse asiassa, jos olisin intialainen, en istuisi talla hetkella tietokoneen aaressa kirjoittamassa blogiani. Olisin pakannut laukkuni ja olisin lentolippu kadessa matkalla kohti Suomeen vievaa konetta.

Mutta olen suomalainen. Istun ja odotan skypepuhelua Suomesta ja toivon parasta.